When you find he doesn't care for you

Morjesta! Det är torsdagen, ja mie olen kohta puoli tuntia ehtinyt olla kotona! Kävin tänään vetämässä liikuntakerhoa luokkakaverini kanssa, sijaistin toista luokkalaistani, joka mokoma karkasi Turkkiin.

Viime lauantaina menin ja ostin uuden kameran! Osa konffisrahoista katosi sen sileän tien Veikon koneen huostaan, ja vastineeksi miulle tuli ihana Canon Ixus 115 HS! Kyllä muuten ottaa hyviä kuvia.

Kyllä, se on pinkki. En malta odottaa tulevia keikkoja joissa tulen kameran kanssa heilumaan... Mutta pitäähän sitä tytöllä nyt jotakin pinkkiä olla! Samalla reissulla tuli ostettua mahdollisimman perusperus puiset rumpukapulat, nyt pääsen ehkä soittelemaan vähän siskon rummuilla! Myös uusi meikkivoide, -sieniä ja ripsiväri tuli ostettua. Kävin myös lainaamassa kirjastosta Kaaoksen ruhtinaat ja The Dirt - Törkytehdas -opukset.

Kaaoksen ruhtinaat kertoo blackmetalin synnystä, alkuajoista ja niistä ääritapahtumista (kirkkojenpoltot ja murhat yms.) Norjassa 90-luvulla. Äärimmäisen mielenkiintoinen kirja! Suunnilleen puolivälissä olen nyt, kohta menenkin jatkamaan lukemista. Jos sen syysloman aikana saisi luettua.

Arvatenkin armotonta kuvailuahan lähipäivät ovat olleet, kun vihdoin on käytössä kamera joka ottaa oikeasti hyviä kuvia! Siksi olenkin ihana blogittaja ja spämmään teitä ah niin upeilla otoksilla pärstästäni ja vähän muustakin.

 Voihan teinihorous...

Tänään oli lettipäivä koulussa. Kyllähä ne hiukset kotona kivoilta näytti, mutta sitten muistin, että perhana, tänään on skootteripäivä, joten koululle mennessä ne olikin jo perseellään, mutta vitut siitä! Ei ne siellä koulussa pidä miusta kuitenkaan.

Syysloma on vuorokauden päästä alkanut, jeeeeee! Lauantaina luvassa keikkailua Kulttuuriareena 44:ssä, esiintymässä Verjnuarmu, Disease of the Nation ja Human Waste Dispocial Unit. Whii! Ihanaa päästä vihdoin keikalle ja nähdä ystäviä ♥ Niitäkään ole nähnyt sitten Rockcockin.

PS. Bonnie Tyler on hieno nainen. It's a heartache soi ja paljon, koska no, its ö haarteik. Mies murtuu on myös hieno uusi kipale Herra Ylpöltä & Ihmisiltä. Että pienesti sydämensä murtanut bloggaaja täällä moi, lähden peiton alle halimaan Nalle Puhia ja lukemaan murhista ja unelmoimaan siitä, että joku kaunis päivä miulla olisi oma prinssi joka antaisi prinsessakohtelua ja tykkäis miusta.

You need a doctor Online to help you die

Tsäpädäy! Lokakuu otti ja tuli, ja keskimmäisen pikkusisareni syntymäpäiviä on tänään juhlittu oikein urakalla. Oon ihan tylsä kun en kirjoita tänne ikinä, mutta se johtuu oikeastaan siitä, että miun elämä on helvetin tylsää ollut lähiaikoina. Käyn vain koulussa, teen koulujuttuja, soitan koskettimia, liikun, katson telkkaria ja dataan. Leikin miesvihaajaa ja nyyhkin yksinäisyyttä. Goottiblogien lukuvimma iski myös tässä jossakin välissä, ja sen tiimoilta innostus oman tyylin synkistyttämiseen entisestään on noussut, ja hirveästi tekisi mieli tehdä vaatteita, mutta valitettavasti miulla ei ole vieläkään ompelukonetta. Pitää siis yrittää neuloa ja suunnitella niitä vaatteita kovasti. Jos sitten joskus saisi koneen ja pääsisi toteuttamaan itseään...

Tylsistelyn lisäksi joku ihana vatsavirus on ollut vieraana, kun vatsa on jatkuvasti pontenssiin miljoona kokoinen ja kipeä. Aijai. En tykkää. Tänään ei lenkkeilykään onnistunut, kun en saanut vedettyä henkeä...

En ole tainnut puhua täällä vielä siitä, että olen harrastanut posliininmaalausta? Eilen jatkoin vuoden tauon jälkeen ihanaa harrastustani, heti ekana työnä rupesin maalaamaan kerrosruusua! Se tehdään sivellintekniikalla pelkästään, joten on aika vaativa juttu. Tätä olen odottanut siitä hetkestä lähtien, kun posliininmaalaajan urani alkoi kuusi vuotta sitten! Viisi vuotta kävin peräkkäin tuolla piirissä, viime vuoden pidin taukoa, ja nyt tosiaan aloitin taas. Nyt aluksi maalaan ihanan teeastiaston itselleni, johon kuuluu aluslautanen, iso teekuppi, söpö teekannu joka sopii mukin päälle ja teepussinalunen. Niihin tulee niitä ruusuja. Ja kirjoitan ehkä kannuun "Ei unelma valoa vaadi, vaan rohkeutta". Pitää katsoa aluksi miten niiden ruusujen käy.

Tässä kirjoittamattomuuden välissä olen ehtinyt mm. luopua rastoistani ja olla Vehmerin discossa. Oli kivaa, vaikka kaikkia vähän vitutti ja itketti. Pikkuvikoja... Rastoista luopuminen vähän itketti, mutta päänahka ja rastat olivat jo niin huonossa kondiksessa, että poisotto oli paras ratkaisu. Nyt kyllä tekisi mieli tilata mustia rastoja ja heittää päähän, rahaa vain ei valitettavasti ole, niin tuo päähänpisto ainakin vähän viivästyy. Rastalisäkkeiden tekeminen/ostaminen on myös pyörinyt mielessä, koska siten saisi rastat päähän aina kun tulisi rastaolo ilman, että tarvitsisi ruveta letittelemään ja sitten kärsimään niistä rastojen negatiivisista puolista (joita kyllä on hyvin vähän).

Blogini ulkoasu sai muuten uuden muodon, kuten huomata saattaa! Eksyin Elegia's Background Gardeniin, ja bongasin sieltä tuon söpön kallotaustakuvan. Päätin laittaa sen, ja samalla tuli muutettua fontti- ja väriasetuksia. Toivottavasti tykkäätte! Oli pakko saada synkkä ulkoasu, koska tästä on pikkuhiljaa tulossa enemmän ja enemmän goottiakan lifestyle-blogi sekasikiön tylsien jorinoiden sijaan. Tai no, ei ne puheenaiheet muutu, kuvissa vaan tulee ehkä toivottu tyylikkäämmäksi muuttuminen esille. Mitään tyypillistä goottibloggaajaa miusta ei kyllä voi tulla, en nimittäin omista kuvaamistani harrastavaa poikaystävää eikä miulla ole hyvää kameraa. Rätti- ja kenkäkokoelmista puhumattakaan... No, ehkä mie saavutan nuo kaikki vielä joskus!

Näin lopuksi ilahdutan teitä rastanpoiston jälkeisellä afrolook-kuvalla ja toissapäiväisellä (paskalaatuisella) teinihorotuskuvalla, jossa näytän kyl ihan ihmeelliseltä...