Vaiti pysyy puhelin, lehti kolahtaa, ja kaupunki takana ikkunan alkaa elää.

Morjesta arvon kaikenkarvaiset turriaiset! Meikäläinen selvis syysloman meiningeistä hengissä, ja hyvä niin! Oli aivan mahtava pieni keikkareissu, ja sen jälkeen häivyinkin porukoille chillailemaan viikonlopuksi. Mukavan rauhallista oli, ja tänään sai lähteä hyvillä mielin kouluun, kun sai lepäiltyä jne. 

Keskiviikkona klo 8 lähti bussi musiikkikeskukselta matkaamaan kohti Tamperetta. Päivä vietettiin Tampere-talon bäkkärillä laulellen ja laittautuen. Aika kului rattoisasti eikä ensiesiintyminen osana nuorisokuoroa jännittänyt ollenkaan, vaikka yleisönä oli lähes loppuunmyty Tampere-talon suuri salillinen porukkaa.

Nuorisokuoro ja muu Kollektiivin porukka, ihkun gif löyty Googlesta.

Meikäläisen esiintymislook! Jeee. Valkoinen kauluspaita + korkeavyötäröiset mustat pillihousut -> kerrankin tyylikäs takkutukka!

Keskiviikkona tapahtui siirtyminen Jyväskylään, jossa yövyin kaverin luona. Torstaina koitti keskustan valloittaminen ja erään hyvän ystäväiseni näkeminen vihdoinkin, oli sangen mukavaa ♥

Illansuussa koitti sitten Lutakon eteen astelu ja tunnin jonottelun jälkeen päästiin sisälle lämpimään. Painia (näyttääpäs vammaselta taivutettuna... onko Pain:ia parempi?) odotellessa näytti hetken epätoivoiselta, kun ihmisiä ei meinannut millään ilmestyä lavan lähistölle, mutta jostakin niitä kuitenkin sitten tupsahti koko salin täydeltä aivan yhtäkkiä. Pain veti varsin hyvän keikan ja setin, Bye/Die oli mahtava lopetusbiisi. Sain Michaelilta ihan käteen asti ojennettuna plektran! How cool is that.

Sitten kun Kätilöt pääsi lavalle, niin voin sanoa että räjähti... Jotenkin yleisö lyttäytyi paaaljon tiiviimmäksi, miekin sain koko keikan ajaksi perseeseeni kiinni muijan (?) jolla oli helvetin kova vyönsolki (?), jolla miut somasti perseraiskattiin. Tuli huudettua muiden fiiliksestä öristessä ihan silkasta kivusta, kun turhan kova esine porautui suoraan persaukseen. Noh, se on sitä keikkameininkiä... Jotenkin Kätilöiden keikoilta löytyy eniten näitä muijia, jotka väen vängällä koittavat päästä siihen eturiviin sillä muutaman minuutin varoitusajalla ennen keikan alkua, kun on ollut kiire kitata kaljaa tmv. anniskelualueella sen nätin odottelun sijaan. Ääliömäistä. Sitten ne ahdistelevat viattomia eturiviläisiä fyysisesti esim. perseraiskauksella tai tissien kyynerpäällä hajottamisella. No, ehkä nekin vielä oppii. Keikka oli kyllä yksi parhaimmista, jonka olen bändiltä nähnyt. Parhautta.

Keikan jälkeen menin kaverini Hazen kanssa jututtamaan mr. Speggeliä ja Bobbya. Oli loistavaa, ja päästiin vähän setien kainaloihinkin.