maanantai 18. heinäkuuta 2011

Rakasta minua kuiskaan hiljaa sillä minulla on vain tämä likainen parketti

 

heikkopeikko ja takkutukka

Tänään Juhon kanssa vaunutellessa tuli semmonen fiilis, että mie haluan piirtää peikon. takkutukan. Sitten kotiin saavuttua kaivoin mustan Stabilon esille ja rupesin piirtelemään. Satu peikoista soi taustalla, ja päätin että kyllä siihen se heikkopeikkokin pitää saada. Siinä ne sitten on.

Aamulla päätin, että nyt alkaa herkkulakko, mutta miten siinä kävikään, kun äiti käski tehdä mansikkakakun ja kaapista löytyi kahden värin brownieita... Tää itsekuri on aika olematon. No, lakko alkaa sitten huomenna.

Eilen koin suuren valaistuksen ollessani Sonjan luona Miian ja Sonjan kanssa; Rockcock on reilun viikon päästä! Pitää käydä ostamassa lippu ylihuomenna, kun menen kaupunkiin rippikuvaa varten. Aivan valtava vaate- ja ulkonäkökriisi on jo alkanut. Pitää varmaan ommella yksi tai kaksi uutta hamosta, sitten joko ostaa tai ommella joku paitahärpäke (tai kaksi) ja äää. Meikit pitää suunnitella ja ostaa ehkä tekoripset ja kaikkea sellaista pientä kivaa. Haluan näyttää jumalattoman hyvältä!

Rokkimunan aikatauluja katsellessa tuli huomattua se, että perse ainakin tulee jo perjantain jälkeen olemaan aika kuollut, kun illasta olisi tiedossa bileputki Stam1na -> Turmion Kätilöt -> Ruoska. Heti Ruoskan jälkeen olisi Jukka Poikaa ja Palefacea, eli vähän rauhallisempaa reggae- ja hiphopfiilistelyä sinne yön puolelle. Tänä vuonna ei tule luultavasti nähtyä hirvittävän montaa artistia eturivistä, koska nuo keikat ovat suurin osa peräkkäin ja eri lavoilla, eikä niitä keikkoja voi jättää käymättä. No, tuleepahan vähän erilaista fiilistelyä olemaan!

Eilen tuli myös puhe Kivikyrvässä esiintyvistä artisteista, kuten Stam1nasta. Mie kerroin haaveilevani siitä, että kuulisin Likaisen parketin livenä, ja Jani sanoi, että kuulemma sitä ovat pojattaret soitelleet jonkin verran keikoilla. Se voisi tarkoittaa sitä, että otsikon lyriikat voisivat kaikua ympäri Vänäriä, ja voi vittu miten hienoa se olisi! Aivan sanoinkuvaamattoman mahtavaista olisi se.

Koska tuosta eilisestä jo vähän höpisin, niin voisin avata sen verran sitä, että puolen päivän jälkeen lähdin Sonjan luokse, jossa miittailin aluksi Sonjaa ja Miiaa, myöhemmin messiin liittyi myös Jani (jonka mie onnistuneesti herätin, kun kyseltiin sitä sinne). Oli mukavaa, vaikka aikamoinen koomameininki oli kaikilla. Fishcock and.

Tämä on aivan loistava, katsokaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti